Artikkeli kertoo Kemijoki Oy:n pumppuvoimalasta, jota ne suunnittelee Ailangantunturiin. RakentamispÀÀtös on artikkelin mukaan tulossa vuonna 2028.
Kemijoki Oy:llÀ on vasta hyvin summittainen, 600 - 800 miljoonan haarukkaan asettuva arvio Ailangantunturin pumppuvoimalan rakennuskustannuksista. Kustannuksia kasvattaa esimerkiksi neljÀn kilometrin maanalainen vesitunneli.
Hankkeen lopullinen hintalappu paljastuu vasta vuosien pÀÀstÀ, kun selviÀÀ millaisen voimalan rakennukselle yhtiö saa luvan, jos sellaisen ylipÀÀtÀÀn saa. YmpÀristövaikutusten arviointi KemijÀrvellÀ on vasta alkamassa.
Kemijoki Oy:n suunnitelmissa on Ailangantunturin voimalan lisÀksi useita muitakin pumppuvoimaloita. Niiden yhteisteho olisi noin 2000 megawattia.
Hallitus satsaa nyt siihen, ettÀ Suomeen saadaan pian ensimmÀinen pumppuvoimala ja mielellÀÀn myös useita lisÀÀ. Pumppuvoimalat pÀÀsevÀt hallituksen pÀÀtöksellÀ luvituksen pikakaistalle. Se tarkoittaa, ettÀ ympÀristö- tai vesitalousluvan kÀsittelyn tulisi hoitua aluehallintovirastossa vuodessa.
MitĂ€ investointitukiin tulee, [ympĂ€ristöministeri Kai] MykkĂ€sen mukaan suomalaisten veronmaksajien panostukset ovat âpieniĂ€ kalojaâ eli lĂ€hinnĂ€ tĂ€ydennystĂ€ EU-tason tukiin. KymmeniĂ€ miljoonia vai satoja miljoonia, siihen ei MykkĂ€nen ota kantaa.
VielĂ€ epĂ€selvissĂ€ asioissa on onko pumppuvoimala kannattava, sĂ€hkön hinnan pitÀÀ vaihdella jotta se voi pumpata vettĂ€ halvalla sĂ€hköllĂ€ ja myydĂ€ sen myöhemmin kalliilla. Artikkeliin haastateltu professori arveli kannattavaksi hintaeroksi 50âŹ/MWh. Proffan mukaan hintaeron pitĂ€isi olla pĂ€ivittĂ€inen, ilmeisesti ajatuksena on et voimala pumppaisi joka pĂ€ivĂ€ vettĂ€ ja pÀÀstĂ€isi sen turbiinien lĂ€pi alas. NythĂ€n ei vielĂ€ ole sellainen tilanne, vaan meillĂ€ voi olla viikko kallista sĂ€hköÀ ja viikko halpaa tai talvi kallista ja kesĂ€ halpaa. Kun voimalan kapasiteetti on joku rajallinen, sitĂ€ pitĂ€isi pÀÀstĂ€ pyörittĂ€mÀÀn pĂ€ivittĂ€in jotta se tuottaisi rahaa. Vaihtoehto on maksaa sen kapasiteetista, eli vaikka voimalaa ei juuri nyt tarvittaisi, se saisi rahaa siitĂ€ et se on olemassa niitĂ€ kertoja varten kun sitĂ€ tarvitaan.
Toinen epÀselvÀ asia on saako voimala ympÀristöluvan. Vois olettaa et tÀmÀkÀÀn ei kelpaa kaikille ja kovin montaa vastarannankiiskeÀ ei tarvita hankeen hidastamiseen tai pysÀyttÀmiseen oikeusasteissa.
Kolmas epÀselvÀ asia on EU-tukien mÀÀrÀ. EU tukee erilaisia hankkeita, mut ei ole vielÀ selvÀÀ millaista tukea tÀmÀ hanke voisi saada.
Luulisi ettÀ tÀllaisia painovoimalla toimivia evergiavarastoja voisi tehdÀ vanhoihin kaivoksiin missÀ tunneleita on valmiina kilometrikaupalla. SieltÀ vaan nollahinnoilla jÀrkÀleet sÀhköllÀ ylös odottamaan, ja kalliiseen aikaan sÀhköÀ tuottaen alas. VÀliÀkö sillÀ mikÀ sen hyötysuhde on, kun se lataa vain kun se on ilmaista ja purkaa vain kun siitÀ saa jotain. Jos hinta on tasainen niin sitten se ei tee mitÀÀn.
Ensin kaivetaan kaikki arvokas ulos ja sitten nyhjÀistÀÀn tyhjÀstÀ lisÀÀ rahaa antamalla automatiikan jongleerata kiviÀ tyhjissÀ tunneleissa.
Kaivoksessa pitÀisi saada pumput sinne pohjalle, koska vesi pitÀÀ työntÀÀ ylöspÀin, se voi olla työturvallisuuden kannalta iso ongelma. VettÀ ei voi nostaa imulla kovin korkealle, koska liian suuri korkeusero aiheuttaa tyhjiön sen alla olevassa vesipatsaassa ja vesi alkaa kiehumaan.
Eikös just tÀllÀsestÀkin oo tÀssÀ joskus uutisoitu? (En muista ettÀ etenikö vai kaatuiko hanke)
Tuollaisia vekottimia kutsutaan painovoima-akuiksi (gravity battery), vaikkakin gravitaatioakku olisi oikeampi nimi. Gravitaatiossa ei ole kyse voimasta, mutta suomen kielessÀ taidetaan edelleen suosia tuota vanhaa painovoima -termiÀ.
Pikaisella guuglauksella löytyy Vattenfallin blogi-postaus âBetoniharkoista tulee painovoima-akkujaâ, jossa höpistÀÀn ensimmĂ€isestĂ€ suuren mittaluokan kaupallisesta gravitaatioakusta, joka on rakenteilla Kiinassa. Sen varastointikapasiteetti on 100 MWh, ja artikkelin mukaan sen olisi pitĂ€nyt valmistua viime syyskuussa.